Beduiinihääni

Nyt olen naimisissa beduiinin kanssa :) Juhlat on nyt juhlittu ja kaikki paperiasiat on saatu päätökseen. Noin kaksi viikkoa sitten menimme mieheni kanssa Wadi Musaan maistraattiin allekirjoittamaan avioliittopaperit. Tilanne tuli meille molemmille melko yllätyksenä, olimme työskentelemässä ylhäällä Monasteryllä kun saimme puhelinsoiton, että maistraatin tuomari oli jäämässä kesälomalle, joten paperit oli allekirjoitettava välittömästi, mikäli emme halunneet viivästyttää avioliittoprosessia. Lähdimme samantien kiireesti Wadi Musaan ja saimme paperit allekirjoitettua ajoissa. 

Tämän jälkeen meidän piti mennä sairaalaan ottamaan verikokeet. Verikokeiden tarkoitus on tarkistaa ettemme vain ole sukua toisillemme ja ettemme saisi kehitysvammaisia lapsia. Naureskelin asialle ja sanoin että voin kyllä vakuuttaa ettemme ole mitään sukua keskenämme, mutta laki on laki ja maassa maan tavalla. Meiltä otettiin siis verikokeet ja jäimme odottamaan tuloksia "jännittyneinä".  Saimme tulokset noin 10 minuutin odottelun jälkeen ja lääkäri oli aidosti iloinen puolestamme ja julisti onnellisena, että "ette ole sukua toisillenne, onneksi olkoon!!!". Huh, pystyimme huokaisemaan helpotuksesta.

Kun avioliittomme oli rekisteröity aloimme suunnittelemaan hääjuhlaa. Täällä ei siis ole tapana, että hääjuhla olisi samana päivänä kuin avioliitto on rekisteröity. Tämä tuli yllätyksenä minulle, sillä olin valmis juhlistamaan liittoamme samantien! Juhlinta kuitenkin huipentui tämän päivän osalta herkkujen ostoon: Jordaniassa juhlitaan avioliittoa makeisten kautta. Tuoreen avioparin on ostettava kilokaupalla makeisia ja kakkuja, joita he jakavat tutuille osoittaakseen miten onnellisia he ovat :D 

Avioliittomme rekisteröinnistä meni noin viikko itse hääjuhlaan. Täällä on tapana pitää pidempääkin väliä rekisteröinnin ja hääjuhlan välissä; Jotkut parit pistävät juhlat pystyyn vasta puolen vuoden kuluttua liiton rekisteröinnistä. 

Hääjuhlamme vietettiin Pikku-Petrassa beduiiniteltassa. Sain ystäväni Suomesta mukaan juhlaan ja hänen tuoma tuki ja läsnäolo tekivät juhlasta vielä tunnelmallisemman ja arvokkaamman. En nähnyt juhlapäivänä aviomiestäni ollenkaan, hän oli järjestelemässä juhlapaikkaa ja hankkimassa pukua itselleen - hyvissä ajoin niinkuin beduiinikulttuurille on tyypillistä! Aloitimme ystäväni kanssa tunnelmaan valmistautumisen paikallisessa kauneussalongissa. Meille tehtiin näyttävät, arabialaiset juhlakampaukset. Tämän jälkeen menimme vaihtamaan juhlamekot päälle ja odottamaan iltaa. 

Mieheni tuli hakemaan meidät alkuillasta ja lähdimme autolla kaason ja bestmanin kanssa kohti Pikku-Petraa. Juhlapaikka oli kaunis ja mieleenpainuva. Ison beduiiniteltan yksi sivuseinä oli avattu kokonaan ja sinne oli kannettu suuret sydäntuolit avioparia varten. Teltassa oli myös DJ soittamassa bilemusiikkia juhlavieraille ja kaikki tanssivat koko illan ajan! Miehet tanssivat rivissä erilaisia perinnetansseja ja tunnelma oli huikea! Myös minulta lensivät korkkarit heti alkuillasta teltan nurkkaan jo tanssin paljain jaloin koko illan ;)

Juhlamme vietettiin modernilla tavalla, joten miehet ja naiset juhlivat kaikki yhdessä. Tämän takia juhlaan ei osallistunut yhtään paikallista beduiininaista, koska poikkesimme perinteistä. Juhlassa oli kuitenkin mukana muutama länsimaalainen nainen. Tarjoilimme iltajuhlassa hääkakkuja sekä virvoitusjuomia. Vieraat toivat mukanaan alkoholijuomia ja niitä nautittiin suomalaiseen tapaan takakontilla tai teltan takana ;)

Hääjuhla oli kaunis ja ikimuistoinen. Unelmahääni :)