...Luolassa! Siellä ne parhaat muistot syntyivät, jälleen kerran! <3
Sanat eivät riitä kertomaan sitä vapauden ja onnen tunnetta, minkä saan, kun saavun meidän luolalle. Mikään ei voita sitä tunnetta ja tunnelmaa. Aika pysähtyy, meteli hiljenee, rauhoitun. Siellä jos missä mieli ja sielu lepää. Miten olinkaan ikävöinyt tätä!
Maisemaa reitin varrelta |
Kiipesimme alkuillasta, vielä valoisan sään aikaan luolallemme. Oli ihanaa tervehtiä "vanhoja naapureita" matkan varrella! Jo tämä itse matka luolallemme on minulle todella tärkeä. Rakastan kiipeämisen ja kapeiden solien tuomaa jännityksen tunnetta, hengästyn ja nautin.
Kovan kiipeämisen jälkeen huipulla odottaa palkinto. Upeaakin upeampi maisema, mitä ikävöin aina Suomessa ollessani. Tätä maisemaa voisin tuijotella tuntikausia.
Maisemaa ei pidä kuitenkaan jäädä tuijottelemaan liian pitkäksi aikaa, sillä hommat pitää saada valmiiksi ennen pimeän tuloa.
Mestoihin tutustumista |
Aurinko laskee ja pimeys tulee nopeasti. On aika sytyttää kynttilät sisälle luolaan. Kaivamme tasku- ja otsalamput repuistamme ja ryhdymme tulen tekoon. Kynttilät korostavat upeasti luolan kaunista, luonnollista värimaailmaa.
Sitten vain istutaan ja ihmetellään miten miljoonat tähdet syttyvät taivaalle ja kuu valaisee hiukan jylhien kallioiden seinämiä.
Hyvin nukutun yön jälkeen heräilimme seuraavaan aamuun. Söimme aamiaista luolassa ja yht'äkkiä kuulimme askelia oven takana. Nousin ylös ja kurkistin ikkunasta ulos nähdäkseni vierailijan. Ulkona odotti kuitenkin vähän toisenlaiset vierailijat, mitä osasin odottaa! :D
Herätyys! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti