Olen päivistä jo ihan sekaisin eli aika beduiinikylässä on tehnyt tehtävänsä. Päivämme ovat kuluneet edelleen kylässä suuren suvun parissa. Emme ole vieläkään ehtineet tapaamaan kaikkia Tayseerin veljiä ja heidän perheitään.
Tuore beduiinileipä valmistumassa |
Emme ole vielä "ehtineet" Petraan vuorien sisäpuolelle, mutta Pikku-Petrassa olemme jo sentäs käyneet. Onneksi meillä on aikaa eikä ole kiire minnekään. Pikku-Petrassakin aika meni aikalailla ratsailla. S on todella innokas ja rohkea ratsastaja ja haluaa koko mennä yksin aasin selässä. Hän on ihan luonnonlahjakkuus!
Toinen S:n lempi kiinnostuksenkohde on autot. Hän rakastaa jeeppejä, joissa musiikki soi kovalla ja ajetaan kovaa ikkunat auki! Samin sanavarasto onkin laajentunut täällä kahdella sanalla: "aasi" ja "auto". Kun heräämme, menee hän heti ulko-ovelle tai parvekkeen ovelle ja sanoo "aasiiii aasiiii". Päivämme alkaakin usein aasien ja autojen bongauksella omalta parvekkeeltamme. :)
Sää on muuttunut yhdessä viikossa huimasti täällä! Ensimmäiset yöt olivat jäätävän kylmiä eikä villapaidat ja villasukat tuntuneet riittävän millään. Nyt päivät ovat jo lämmenneet sen verran että talot ehtivät kerätä hiukan lämpöä yönkin varalle ja nyt on huomattavasti miellyttävämpi nukkua yöt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti