Seuraavana päivänä lähdimme ajamaan kohti Petraa ja Wadi Musaa. Menimme ensimmäisenä Samin isovanhemmille ja siellä meitä odotti ihana herkkulounas ja kasa serkkuja, tätejä ja setiä. Beduiiniserkut eivätkä itseasiassa muutkaan sukulaiset pystyneet pitämään sormiaan erossa Samista ja kyyti oli aika kovaa! :D Onneksi jo parin päivän päästä Sami tottui kovaan meteliin ja isoon ihmismäärään ympärillään.
Ensimmäiset päivät, tai itseasiassa melkein reissumme jokainen päivä oli aikalailla sukulaisten tapaamista lounaan tai illallisen merkeissä. Ehdimme kahden viikon aikana tapaamaan suuren osan suvusta, mutta aika ei vaan kertakaikkiaan riittänyt koko suvun ensitapaamiselle.
Sää Petrassa oli aikalailla puolet viileämpi kuin Aqabassa. Tämä seikka jaksaa aina hämmästyttää minua. Siis että miten voi olla niin suuri lämpötilaero näiden kahden kaupungin välillä? Välimatkaa on reilu 100km. Petrassa lämpötila oli siis siinä 15 asteen hujakoilla ja talot olivat todella kylmiä sisältä, etenkin öisin kun lämpötila laski melkein nollaan. Eipähän tarvinnut päivisin varjella Samia liikaa auringolta!
Tällä reissulla löysin myös uuden arabialaisen lempiruokani, Mandyn! Tämän ruuan valmistus ei sovi kärsimättömille ihmisille, kuten minulle. Aikaa tämän valmistamiseen menee nimittäin kolme tuntia! Mutta ai että se oli kyllä hyvää!!
 |
| Mandy |
Toinen ehdoton lempparini on munakoisosalaatti. Munakoisot kypsennetään pannulla ja päälle laitetaan valkosipulia, vihreää paprikaa ja sitruunamehua. Voi että miten herkullista ja HELPPOA!
Ja nämä täytetyt munakoisot, kesäkurpitsat ja kaalikääryleet ovat myös ihan mielettömän hyviä! Nämäkin vaan taitavat olla aika aikaa vievää puuhaa... Mutta mielelläni kyllä syön niitä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti