Uuden vuoden suunnitelmia

Uusi vuosi lähestyy! Ja mekin saimme eilen tehtyä uuden vuoden suunnitelmia. Tiedän - olemme suomalaisittain melko myöhässä suunnitelmiemme kanssa mutta beduiinilaisittain todella hyvissä ajoin ;) 

Meidän vuosi vaihtuu Wadi Rumin aavikolla! <3 Aavikon tunnelmiin pääset täältä! Vähän erilainen vuodenvaihde siis tällä kertaa! Lähdemme tänään etätyöpäiväni jälkeen ystäviemme kanssa kohti Wadi Rumia ja yövymme aavikolla. Minulla ei ole minkäänlaista tietoa miten vuosi siellä vaihtuu - on siis tosi jännittävää nähdä! Nyt ei ainakaan ole skorpioneista pelkoa sillä kylmä sää pitää ne loitolla, hehe! :) 

Wadi Rumista jatkamme sitten perjantaina suoraan Aqabaan. Varasimme kaksi hotelliyötä Aqaban keskustasta - en malta odottaa! <3 Aqabassa on lämmin sää ja ehkäpä pääsen ottaamaan bikinitkin vihdoin esille! 

Aqabaan meillä ei ole sen tarkempia suunnitelmia vielä, mutta varmasti nautimme vuoden ensimmäisistä päivistä hyvän ruuan, shishan ja kuplivan kera! :) 

Uuden vuoden lupaukseni tänä vuonna on se, että pyrin entistä enemmän vähentämään turhista asioista stressaamista ja valittamista ja elämään entistä enemmän hetkessä!  

Nautinnollista Uutta Vuotta 2016 kaikille! Muistakaa unelmoida ja haaveilla - ja jahdata niitä niin pitkään, että ne toteutuvat! Muistakaa elää ja nauttia! 

Etätöissä

Sain työpaikaltani mainion tilaisuuden kokeilla etätyömahdollisuutta Jordaniasta käsin. Sain ajatuksen päähäni kerran, kun olin lentokentällä ja sain kiireisen työpyynnön, mikä piti saada hoidettua samantien. Onneksi läppärini oli mukana, ei tarvinnut kuin yhdistää netti päälle niin sain homman hoidettua- juuri ennen kuin boarding päättyi. ;)

Teen työkseni digitaalista markkinointia ja tänä päivänä nopeat netti- ja VPN-yhteydet, hyvät koneet ja netin kautta toimivat puhelinlinjat, kuten Skype mahdollistavat työskentelyn ihan mistä päin maailmaa tahansa! Siksipä lähdin testaamaan miten se onnistuu täältä Petrasta käsin.

Testasin jo viime kesänä netin nopeutta ja VPN-yhteyttä täällä. Halusin varmistaa, että netti täällä on riittävä pyörittämään kaikkia vaadittavia järjestelmiä ja ohjelmia. Ja onnistuihan se- tosin ei beduiinikylässä. Siellä netti ei ollut tarpeeksi nopea, mutta tässä lähimmässä kaupungissa Wadi Musassa kaikki toimii hienosti! 

Nyt on kaksi etätyöpäivää takana enkä ole vielä törmännyt minkäänlaisiin ongelmiin. Otan palaveripuhelut skypen välityksellä ja suurimman osan yhteydenpidosta hoituu meilin kautta. Voin pitää skypen chatin välityksellä yhteyttä työkavereihini reaaliajassa vaikka koko päivän ajan! Kätevää! Otan myös työni sen verran vakavasti että haluan hoitaa kaikki vähintäänkin samaa tasoa pitäen kuin Hkin toimistolla istuessani. Yksi helpottava asia tässä on se, että kellonajat ovat täysin samat Jordaniassa ja Suomessa!

Tämä on ihan loistava ratkaisu tällä hetkellä tähän meidän kahden kotimaan tasapainotteluun! Vaikka "pääkotimme" onkin tällä hetkellä Suomessa, haluamme silti vierailla myös Jordanian perheen ja sukulaisten luona niin paljon kuin vain mahdollista. Tilanne on tänä päivänä sellainen ettei kenelläkään beduiinilla ole mahdollisuuksia vierailla meidän luona Suomessa. Sen takia siis kaikki tapaamisemme on täysin meistä kiinni. 

Etätyö mahdollistaa meille pidemmän oleskeluajan Jordaniassa. Viikko tai kaksi kerran-kaksi kertaa vuodessa on aivan liian vähän. Haluamme olla beduiinien kanssa pidempiä aikoja. Tayseerin suku on jo pelkästään niin suuri ettemme ehtisi vierailemaan kaikkien sukulaistemme luona viikon mittaisen loman aikana! ;D 

Olemme nyt yhteensä kuukauden täällä yhtäjaksoon ja mikäli etätyöni kanssa menee kaikki hyvin, en näe mitään syytä miksi emme jatkossa viettäisi täällä pidempiäkin aikoja etätyön merkeissä! 

Patikkaretki Pikku-Petraan

Tapaninpäivänä päätimme tehdä pitkän patikka-ratsastusretken ystäviemme kanssa Pikku-Petran upeissa vuoristomaisemissa. Matka oli pitkä, joten pakkasimme paljon juomavettä sekä ruokatarpeita aasiemme selkään. Lähdimme aamuyhdeksältä matkaan ja palasimme vasta auringonlaskun jälkeen takaisin. 

Pieni kokoero ei menoa haitannut! ;)

Mukaan matkallemme lähti myöskin yhden aasimme muutaman kuukauden ikäinen vauva sekä pieni koiranpentu. Alkuvalmisteluiden jälkeen oli tämä sekalainen seurakuntamme valmis lähtemään matkaan!

Tämä reitti oli minulle ihan uusi ja sain kokea tämän ensimmäistä kertaa. Matkamme taittui paikoin kävellen, paikoin kiipeillen ja paikoin ratsastaen. Välillä reitti meni niin kapeaksi että piti vaan laittaa silmät kiinni ja toivoa ettei jalka lipsahda reunan yli. En uskaltanut ratsastaa läheskään koko ajan sillä aasinkin kaviot lipsuivat siihen malliin paikka paikoin että olisimme ehkä menneet rytinällä molemmat kuilun pohjalle jos minä olisin vielä taitellut aasin selässä epäammattimaisin ottein! 

Välillä reitti oli liian haastava jopa aaseille

Kesken kaiken meidät yllätti vanha beduiininainen suuren vuohilaumansa kanssa. Meidän piti varoa vuohien tiputtelemia kiven järkäleitä ettei tule osumaa päähän! :D

Kova kiipeäminen todellakin oli tämän arvoista! Vuoren huipulla oli kova tuuli ja näkymät ihan huikeat! Teimme lounasta tuulen suojassa ja jatkoimme sen jälkeen matkaa. Olimme vielä korkealla vuorella kun aurinko alkoi laskea. Se oli kaunista katseltavaa. Rakastan sitä kullanpunertavaa väriä millaiseksi vuoret muuttuvat kun auringon viimeiset säteet osuvat niihin. 

Halusin kuvata auringonlaskua ja ottaa selfieitä, mutta beduiinit alkoivat hoputtaa minua. Pian ymmärsin miksi. Kun pimeys laski yllemme oli alastulo lievästi sanottuna haastavaa. Meidän piti kiirehtiä, jotta ehtisimme mahdollisimman pitkälle ennen täyden pimeyden tuloa. Minut laitettiin taas ratsaille jotta pääsisimme liikkumaan nopeammin. Pelkäsin aasin selässä kun se lipsui kapeissa seinämäkohdissa ja välillä hyppäsin kesken vauhdin pois selästä, kun en kestänyt jännitystä enää. 

Kuvani loppuivat siis valitettavasti tähän auringonlaskukuvaan - sen jälkeen en enää uskaltanut kaivaa puhelintani esiin. Pääsimme kuin pääsimmekin lopulta alas vuoren juurelle ja siitä olikin taas ihan mukavan leppoisaa ratsastella takaisin beduiinikylään :) 

Tämän retken jälkeen oli jalat peppu melko jumissa mutta mieli niin onnellinen! Taas olen yhtä mielentöntä seikkailua rikkaampi ja tulen pitämään nämä hetken mielessäni aina <3

Jouluterveiset Jordaniasta!

Salaam aleikum! Terveisiä talvisesta Petrasta! Olemme täällä taas yhdistetyllä joululoma + etätyökeikalla. En ole harmikseni ehtinyt päivittämään blogiani ollenkaan joulukuussa, meinasi kiire ja stressi päästä ottamaan niskaotteen minusta - ja varmaan monesta muustakin. Mutta nyt on aika taas palata normaaliin tahtiin ja hengähtää hetki.

Lensimme Jordaniaan joulun aaton aattona ja sain pidettyä siinä pienen joululoman. Se tuli erittäin hyvään saumaan ja todella tarpeeseen! Kyllä sitä vaan jokainen meistä tarvitsee pienen hengähdyshetken aina silloin tällöin ettei karkaa työn teko ihan käsistä! 

Kantaväestö ei vietä joulua Jordaniassa mutta täällä on kuitenkin jonkun verran myös jordanialaisia kristittyjä, joten jouluaatto oli kaikille (myös muslimeille) vapaapäivä. Suurin osa kaupoista ja ravintoloistakin oli kiinni jouluaattona. Tämä tuli minulle yllätyksenä, meillä oli nimittäin suunnitteilla piipahtaa aattona luolabaarissa, mutta se olikin kiinni! 

Reitti Pikku-Petrasta Petraan

Teimme jouluaattona ihanan kävelyretken Pikku-Petrasta Petraan. Reitti menee ns. takakautta Petraan ja maisemat on henkeäsalpaavat. Menimme taas niin lähelle Israelin rajaa, että sain puhelimeeni Israelin soittojen ja viestien hintatiedot. Saavuimme siis Petraan takakautta eli näimme ensimmäisenä Monasteryn. Kävin fiilistelemässä vanhalla työpaikallani, missä myin hopeakoruja ja -esineitä turisteille lähes kolme (!!) vuotta sitten. Sain Tayseerilta joululahjaksi uuden upean moonstone-sormuksen Queen Noor foundationin hopea-aarteista. :) Vajaan kolmen vuoden takaisiin työtunnelmiin pääset tästä.

Vanha työpaikkani

Jatkoimme siitä matkaa Tayseerin vanhalle työpaikalle ja näimme matkan varrella paljon tuttuja. Istuimme vähän väliä teelle ja shishalle pieniin myymälöihin ja basaareihin ja vaihdoimme kuulumisia beduiinien kanssa. 

Nautin matkan varrella lempijuomaani:
 tuorepuristettua granaattiomenamehua limellä!

Toisin kuin moni luulee, on Jordaniassakin tällä hetkellä talvi. Joulukuu on itseasiassa vuoden kylmin kuukausi ja etenkin Petran vuoristossa sää on melko viileä. Etelässä Aqabassa on tosin kesä läpi vuoden ja olemmekin menossa sinne lähiaikoina lämmittelemään ja nauttimaan kesästä :) Mutta Petrassa on tosiaankin talvitakille ja hanskoille käyttöä. Päivisin lämpöä on auringossa noin 13-15 astetta, joten silloin tarkenee olla ilman talvitakkia mutta heti auringon laskettua on villasukkien ja toppatakin oltava lähellä! ;)

Aattoiltana vietimme perheillallista Tayseerin vanhemmilla Wadi Musassa. Valitettavasti heidän perheensä on niin suuri ettei kaikkia saa koskaan kerralla paikalle, mutta tällä perheillallisella oli jo ihan hyvin perhettä edustettuna, paikalla oli vanhemmat, viisi veljeä ja sisko sekä heidän lapsiaan. Siinä syntyi jo tunnelmaa kerrakseen! ;)

Joulupäivänä teimme kertakaikkisen upean retken minulle ihan uuteen paikkaan - kerron siitä lisää seuraavassa postauksessani. Sekä myöskin etätyömahdollisuudestani!