Arman

En seuraa enää nykyään tiiviisti mitään TV-sarjoja, mutta toissa syksynä TV tarjosi todella mielenkiintoista sisältöä: Arman ja viimeinen ristiretki. Todella upea sarja, missä mielenkiinto säilyi ohjelman alusta ihan viimeisille minuuteille asti. Aitoa ja karua, mutta kaunistakin sisältöä eri maiden kulttuureista, heimoista ja heidän iloistaan ja suruistaan. Pidin todella tästä ohjelmakonseptista! 

Huomasin eilen sattumalta, että Arman tekee taas jotakin vastaavaanlaista ohjelmaa nimeltä Arman ja Kamerunin kummilapset. Tai itseasiassa tämä oli uusinta, mutta alkuperäinen toteutus on mennyt minulta ihan ohi! Olipa taas kerran karun koskettava ja aito jakso. Suosittelen kyllä katsomaan... Tämä jakso kertoi Baka- nimisestä heimosta, joka asuu Kamerunin sademetsissä ja hankkii elantonsa metsästämällä ja keräilemällä pähkinöitä ja siemeniä yms. 

Arman tekee hienoa työtä tuomalla meidän länsimaalaisten tietoisuuteen kehitysmaiden erilaista elämäntapaa. On kovin silmiäavaavaa aina silloin tällöin nähdä tämänkaltaisia dokumentteja. Ne muistuttavat meitä siitä, että pitää olla kiitollinen siitä mitä meillä täällä on. Ei ole pulaa puhtaasta juomavedestä, lämpimästä suihkuvedestä, vaatteista eikä ruuasta. Meillä ei ole muuta pulaa kuin runsaudenpula! Mietimme kaupan lihatiskillä, että missä muodossa ostaisimme kanaa: on filettä, siipiä, koipia, paistisuikaletta, fileesuikaletta, varrasta, on maustamatonta versiota kaikista yllämainituista taikka sitten hunaja- tai pippurimarinoidussa muodossa... 

Tämän takia pyrinkin itse minimoimaan turhanpäiväisen valittamisen ja keskityn olemaan onnellinen! Mikäli meillä on täällä jotain valittamisen aihetta, niin pystymme sentään itse tekemään asialle jotain ja vaikuttamaan asioihin! Muistetaan siis olla valittamatta pienistä ja keskittymään positiivisiin ajatuksiin ja tekoihin!

Iloista maanantaita kaikille! :)