Ikävä

Tayseer on päässyt turvallisesti Petraan ja nauttii siellä ajastaan perheensä ja ystäviensä kanssa. On hienoa, että hän voi viettää nyt hiukan pidemmän ajan siellä ja tehdä omia juttujaan :) Ikävä on kova, mutta onneksi minulla on maailman parhaita ystäviä Suomessa, jotka ymmärtävät ikäväni ja pitävät minulle seuraa <3 Ei kyllä ehdi aika käymään pitkäksi, kun vietämme tyttöjen iltoja, hemmottelupäiviä, viinihetkiä ja pitkiä lenkkejä :)

Yhteydenpito Tayseeriin on myös niin paljon helpompaa nyt kuin reilu vuosi sitten! Nyt kun älypuhelimet ovat saapuneet myös Petraan osalle beduiineista, voimme whatsappailla ja soitella viberillä ilmaiseksi! Täydellistä! 

Aloin muistelemaan meidän ensimmäistä yhteistä vuotta, kun asuimme vielä eri maissa. Sovimme aina tekstiviestillä skypetreffi ajan ja Tayseer meni sovittuun aikaan Wadi Musan kaupunkiin nettikahvilaan - beduiinimaiseen tapaan usein vähintään tunnin myöhässä :D Siinä sitten juttelimme useamman tunnin ajan ja koskaan ei voinut tietää/suunnitella milloin on seuraavat skypet. 

Kun asuin itse Petrassa huomasin yhteydenpidon vaikeuden Suomeen. Akku oli usein loppu, emmekä voineet ladata niitä useampaan päivään, jos olimme vuorilla tai luolilla! Varoittelinkin vanhempiani jo ennen muuttoani, että mikäli minua ei tavoita muutamaan päivään, ei tarvitse hälyttää poliisia ja tehdä etsintäkuulutusta ;)

Omaa lomaa odotellessa ehdin vielä nauttimaan hellepäivistä Helsingin rannoilla ja hankkimaan pientä pohjarusketusta matkaa varten! :)