Pääsiäinen

 

Pääsiäinen vierähti vilkkaasti iloisessa Itä-Suomessa. Meillä oli pitkäperjantaina perinteiset pilkkikisat Saimaalla. Tayseer voitti kisan ylivoimaisesti! ;)  Säät suosivat ja tarkenimme istuskella jäällä pitkänkin aikaa. Meillä oli myös perinteinen nuotio ja makkaranpaistoa lähisaaressa kisan jälkeen :)

Pääsiäisen kuului myös hyvää ruokaa, kokkailua ja jopa leipomista.  Heitimme myös aikamoista sukulaisrallia.

Herkullisia uunibataatteja :)

Ehdimme vielä maanantaina käydä kummipoikani kanssa pulkkamäessä. Ensimmäinen kerta tänä talvena - ja olikin jo korkea aika! Oli nimittäin sen verran lämmin sää, ettei lumet varmasti enää kauan kestä.

Nyt on taas mukava olla takaisin kotona Helsingissä. Lyhyt työviikkokin on jo melkein taputeltu! Sitten onkin talviloman paikka, ihanaa!! :)

Appelsiinikynttilä

Tayseer keksi eilen askarrella meille appelsiinikynttilän. Ihan uusi juttu minulle, en ollut koskaan moisesta kuullutkaan! :D Appelsiinkikynttilä on erittäin helppo tehdä, tarvitset vain kokonaisen appelsiinin sekä oliiviöljyä. Sitten irroitat appelsiinin puolikkaan kuoren kokonaisena ja ehjänä irti ja säilytät appelsiinin "sydämen".

Sitten lorautat kuoren puolikkaaseen oliiviöljyä ja odotat hetken että appelsiinin sydän ehtii imeä öljyä itseensä. Sen jälkeen vain sytytät kynttilän normaaliin tapaan. Kynttilässä ei siis ole steariiniä eikä virallista kynttilän sydäntä. Tämä kynttilä on todellinen DIY-luomukynttilä :D

Mikäli teet appelsiinikynttilän jossain tuulisella paikalla, vaikkapa korkealla vuorella illan hämärtyessä, voi appelsiinin toisen puolikkaan hyödyntään tuulensuojana kynttilän päällä.

Kynttilä paloi meillä noin neljä tuntia. Siitä ei irtoa appelsiinin eikä mitään muutakaan tuoksua palamisen aikana. Sammutusvaiheessa "käry" oli melko kova muttei kuitenkaan epämiellyttävän hajuista :)

Näitä hauskoja DIY-kynttilöitä voi askarrella vaikka pääsiäiseksi taikka esim. Halloween-juhliin!

Tunnelmallista Pääsiäistä kaikille! :)

Tampere vierailu

Viime viikonloppu meni leppoisissa tunnelmissa Tampereella ystävämme Mariannen ja Ranyan luona.  Marianne ja hänen beduiinimiehensä 1-vuotias Ranya tyttö sulattaa kaikkien sydämet <3 On uskomatonta, että olemme löytäneet toisemme. Se tuo todellakin vertaistukea, kun on vähän samankaltaiset taustat ja voimme jakaa kokemuksia ja ajatuksia beduiinielämämän ja suomielämän yhdistämisestä. 

Ranya ja Tayseer löysivät heti yhteisen sävelen

Viikonloppuun mahtui paljon keskustelua, rentoa yhdessäoloa ja jo perinteeksi muodostunut kokkailu & leivontasessio! Olemme Mariannen kanssa yhtä "hyviä" keittiön hengettäriä ja olemme päättäneet yhdistää voimamme ja opetella ruuan laittoa ja leivontaa ;) Tällä kertaa loihdimme tällaisen appelsiini-suklaakakun! Myönnettäköön, että se oli melko tuhtia (hädin tuskin pystyi yhden palan syömään) mutta suunta on ainakin oikea! :D

The cake!

Suunnittelimme Mariannen kanssa seuraavaa pidempää Jordania keikkaa mikä ajoittuu ensi syksylle. On erittäin tärkeä asia, että myös Jordaniassa on hyvä ystävä, jonka kanssa voi välillä puida beduiinien, meidän mielestä ehkä hiukan "jänniä" juttuja! ;D

 

Vaikka rakastankin Helsinkiä paljon, on todella virkistävää käydä silloin tällöin jossain muualla. Sen jälkeen on taas kiva palata Hkiin. Piristävät miniviikonloppureissut ovat todella tervetulleita! Kohta pääsemmekin nauttimaan pääsiäislomasta, jonka jälkeen meillä on vielä viikon mittainen talviloma lämmössä <3

Homemade hummus

Päätin tehdä pitkästä aikaa kotitekoista hummusta. Arabialaisten kauppojen purkkihummukset kyllä menevät paremman puutteessa, pienellä tuunauksella, mutta ne eivät vedä vertoja omatekoiselle :) Laitoin eilen illalla kikherneet likoamaan yön yli kylmään veteen ja tänään keitin noin tunnin verran. 

 

Hummuksen ohje on yksinkertainen ja helppo. Mukaan tulee vain sitruunanmehua, juustokuminaa, oliiviöljyä ja valkosipulia! Ostin kotimatkalta Kanniston leipomosta ihanan siemen-ruisleivän, mikä sopi hummuksen täydellisesti yhteen <3

Yhdistetään parhaita paloja Suomesta ja Jordaniasta

Herkullista tiistai-iltaa! :)

Rohkea veto

Luin eräänä aamuna jotakin hyvinvointi/elämänohje- blogia työmatkallani. Siinä kirjoittaja kirjoitti irtisanoutumisesta vakituisesta työpaikasta ja ulkomaille muutosta, hypystä seikkailuun. Hän kirjoitti miten moni oli ihmetellyt tätä ratkaisua, kun ns. "normaalisti" vakituisesta työpaikasta jäädään joko vuorotteluvapaalle tai äitiyslomalle.

Minulla on todella, todella moni ystävä tehnyt joko lyhyemmän taikka sitten pidemmän irtioton maailmalle. Osa heistä irtisanoutui työpaikoistaan (myös vakituisista), osa lähti koulun jälkeen maailmalle eikä ole palannut siltä reissulta vieläkään! 

Tämä blogin kirjoittaja kertoi myös miten hän laittoi omistusasuntonsa vuokralle ja muutti uuteen maahan. Pidän tästä asenteesta. Juuri näin elämää pitää elääkin! Minä tein ihan saman tempun kuin tämä kirjoittaja. Enkä ole katunut sitä hetkeäkään! 

Vaikka minulla oli erittäin hyvä (vakituinen) työ ja huippu työkaverit, tein silti päätöksen irtisanoutua. Luotin siihen, että töitä saa aina, kun oikealla asenteella sitä etsii. Laitoin myös (omistus)asuntoni vuokralle. Pystyin huoletta jättämään kotini ja tavarani täysin tuntemattomien ihmisten käsiin. Minä en ole koskaan oikein kiintynyt mihinkään tavaraan. En astioihin enkä vaatteisiin. Oli siis päivänselvää ettei minun tarvinnut "piilottaa" mitään tavaroita vuokralaisiltani lukitulle ullakolle :D Kun ei kiinny liikaa materiaan, antaa se niin paljon enemmän vapautta ja tilaa seikkailuille, äkkilähdöille, unelmille ja haaveille! 

Muistan edelleen sen tunteen kun istuin Helsinki-Vantaan lentokentällä ja odotin lentoni lähtevän kohti Jordaniaa. Muutin Helsingistä luolaan eikä siellä muistanut paljoa tavaroita kaivata! Se oli ihanaa! Kaikki mitä tarvitsit, pystyit kantamaan laukussa/ repussa koko ajan mukana. 

Vaikka jaksoinkin uskoa positiiviseen tulevaisuuteen, ei Suomeen palaaminen ollut mitään helppoa. Enkä yritäkään kieltää sitä. Vei aikansa että pääsimme taas Suomi rytmiin mukaan - kouluun ja töihin. Uuden (yhtä hyvän kuin mistä olin lähtenyt) työpaikan löytäminen ei todellakaan ollut helppoa ja teinkin pari hutilaukausta ennekuin löysin minulle sopivan paikan. 

Tästäkin huolimatta, jos joku nyt kysyisi tekisinkö tämän kaiken uudestaan niin sanoisin ehdottomasti "Kyllä!" Toki tämänhetkinen etätyöskentelymahdollisuus on huomattavasti miellyttävämpi ratkaisu meille, mutta silti kannustan kaikkia seikkailunhaluisia ihmisiä toteuttamaan rohkeasti unelmat ja tarttumaan hetkeen. Pitää vain uskaltaa. 

Keskiviikko iltaa

Ajattelin taas kirjoitella kuulumisia tänne näin rentouttavan Yin joogatunnin jälkeen. 

Suomielämämme on rullannut mukavasti ja tekemistä riittää. Huomasin juuri että elämäntyylimme alkaa mennä todella suomalaiseksi, nimittäin suunnittelun suhteen! ;) Sehän on juuri beduiinielämän vastakohta; siellä eletään hetkessä eikä koskaan suunnitella mitään. Sellaisessa elämäntavassa riittää yllätyksiä! Koskaan ei todellakaan tiedä mitä päivä tuo tullessaan. 

Mutta en sano että tämä suunnitelmallinenkaan elämäntapa huono asia olisi. Se on vaan tosi, tosi erilaista. On hassua katsoa kalenteria ja huomata miten viikonloppu toisensa jälkeen on jo nyt pitkälle huhtikuulle asti varattu! Se on meidän mittapuulla jo paljon, moni muu suunnittelee toki jo paljon pidemmälle elämäänsä!

Olemme kuulleet Petran beduiineilta että turismi on hiukan vilkastunut taas Petrassa. Yllättävän moni beduiiniystävämme on törmännyt suomalaisiin turisteihin! Hienoa! He kertovat Suomi turisteille, että yksi heistä asuu tällä hetkellä Suomessa. Muutama päivä sitten eräs beduiini oli suomalaisen pariskunnan kanssa Petran raunioilla ja he soittivat Tayseerille :D Turistit saivat jutella suomen kielellä Tayseerin kanssa ja Tayseer lähetti heidän kauttaan kaikille ystävillemme terveisiä. Hauskaa!  

Saksalainen turisti luolassamme

Eräs Suomessa asuva jordanialainen mies taas oli minuun yhteydessä blogini kautta. He kuulemma lukevat vaimonsa kanssa blogiani Google translatorin kautta ja haluaisivat tavata meidät. Ja ehdottomasti tavataankin! Olen niin iloinen kun saamme blogini kautta uusia tuttavuuksia ja jopa läheisiä ystäviäkin, kuten Wadi Rumin beduiini kanssa naimisissa oleva Marianne <3 Marianneen tutustumisesta voit lukea tästä. 

Olemme paljon yhteydessä Mariannen kanssa ja tapaamme toisiamme aina silloin tällöin. Reilun viikon päästä meillä on taas treffit sovittuna, en malta odottaa! Olemme myös tavanneet Mariannen miehen Wadi Rumissa muutaman kerran. Kaikki nämä upea ihmiset ovat tulleet elämäämme blogini kautta. Se jos mikä antaa minulle motivaatiota jatkaa kirjoittamista <3

Minä & Marianne