Katselin taas lempiohjelmaani Armania ja sain siitä taas kipinän kirjoitella pitkästä aikaa tänne. Arman puhui tämän päivän jaksossa siitä, miten nopeasti maailma muuttuu ja kehittyy. Aloin itsekin miettimään Jordaniaa ja Petran kaupunkia millainen se oli silloin kuin vierailin siellä ensimmäisen kerran lähes neljä vuotta sitten ja mitä se on nykyään.
Ensimmäisenä mieleeni tulee älypuhelimet. Vajaa neljä vuotta sitten en tiennyt yhtäkään beduiinia Um Saihonin kylässä, joka olisi omistanut älypuhelimen. Pidimme silloin Tayseerin kanssa yhteyttä tekstiviestien ja satunnaisten Globetel-puheluiden välityksellä. Sovimme aina tekstiviestitse, että Tayseer yrittää saada itselleen autokyydin lähimpään Wadi Musan kaupunkiin, missä hän pääsi nettikahvilaan puhumaan kanssani skypen välityksellä.
Beduiineille tuttuun tapaan Tayseer oli usein myöhässä sopimiltamme Skype-treffeiltä ja odottelin usein tunninkin verran linjoilla. Joskus kyllästyin odotteluun ja kävin välissä suihkussa ja tein iltapalaa, keittelin teetä ja katselin telkkaria. Hard life!
Muistan kun puhuimme skypen välityksellä, tuli usein muutama beduiini kameran päähän myös ihmettelemään videopuheluamme. Se oli huvittavaa aikaa ja tuntuu jotenkin niin kaukaiselta nyt! Tayseer oli yksi harvoista kylän beduiineista, joka oli Facebookissa silloin 4 vuotta sitten. Se oli silloin vielä uutta ja ihmeellistä ja kun muutin itse kylään oli moni beduiini jonossa pyytämässä, että loisin heille läppärilläni Facebook-tilin.
Aluksi pidin sitä jotenkin niin liikuttavana, että perustinkin heille FB-tilejä, mutta pian huomasin että minulla oli kädet täynnä töitä, kun kukaan heistä ei osannut lukea tai kirjoittaa, niin jouduin myös ylläpitämään heidän tilejään ja vastailemaan mahdollisiin kaveripyyntöihin! :D
Nykyään yhä useampi Petran beduiini omistaa älypuhelimen ja heillä on Facebook-tilit. Heillä on monilla whatsapp ja soittelevat meille Suomeen viberin tai Facebookin kautta. Tietenkin tämä on meidän kannaltamme mainio juttu, että voimme pitää ilmaiseksi ja erittäin helposti yhteyttä Petran sukulaisiimme ja ystäviimme. En tiedä onko se hyvä vai huono asia että kehitys menee eteenpäin ja teknologia valloittaa jopa perinteiset beduiinit. Kyllähän se toki tekee elämästä helpompaa - vai tekeekö?
Itse ainakin rakastan olla luolilla ilman nettiä ja akkua ja pitää totaalista somelomaa kaikesta! Onneksi Petrasta löytyy kuitenkin vielä myös niitä perinteisimpiä beduiinejakin, jotka eivät omista minkäänlaista puhelinta ja elävät yksinkertaista elämää vuorilla. <3
