Paluulento

Tänään olisi meidän paluulento Frankfurtin kautta Ammaniin. En edes muistanut koko asiaa, mieheni kysyi aamulla herätessään, että olisiko meidän paluulento ollut tänään. Mutta emme käytä sitä tällä kertaa. Meitä varmaankin kuulutellaan kentällä piakkoin, mutta emme ole lähdössä. 

Meidän piti varata menopaluu lennot heinäkuussa kun tulimme Suomeen. Schengen-viisumilla matkustettaessa on pystyttävä todistamaan, että paluulento on myös jo varattu ja kotimaahan palataan vierailun päätyttyä. Meille sanottiin, että schengen-viisumilla ei ole mahdollista saada oleskelulupaa; vain kansallisella viisumilla saisi hakea sitä, mutta meille ei myönnetty kansallista viisumia. Kielloista huolimatta haimme miehelleni oleskelulupaa schengen-viisumilla ja saimme kun saimmekin luvan! 

Tällä kertaa paluulippu jää siis käyttämättä, mutta täytyy tunnustaa että on hiukan haikea mieli, kun tietää että tänä yönä voisimme olla taas Jordaniassa. Ikävä on kova, mutta viihdymme myös hyvin Suomessa. Pidän sitä rikkautena että meillä on kaksi kotimaata. Kaksi hyvin rakasta kotimaata. 

Ensi talvena menemme todennäköisesti taas käymään Petrassa. Until we meet again... 

Suomalainen oleskelulupa

Elämä hymyilee; saimme miehelleni oleskeluluvan Suomeen! Kaikista ennakkovaroituksista ja -huolista huolimatta saimme kun saimmekin luvan käsiimme ja vielä todella nopealla aikataululla! Poliisi varoitteli käsittelyajan kestävän jopa 5 kk, mutta me saimme luvan jo kuukauden käsittelyajan jälkeen! Tämä nopea prosessi oli todella mahtava juttu meille, sillä lupa antaa miehelleni työ-, opiskelu- ja matkustusluvan. Mitä nopeammin lupa on saatu, sitä nopeammin hän pääsee mukaan suomalaiseen elämänrytmiin ja sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Olin etsinyt sopivan opiskelupaikan miehelleni jo ennen oleskeluluvan päätöstä ja nyt hän opiskelee suomen kieltä ja kulttuuria täyttä päätä! Sain varattua miehenlleni viimeisen opiskelijan paikan - mikä tuuri! Opiskelupaikan saanti oli todellinen onnenpotku meille! Mieheni opiskelee maanantaista perjantaihin täysipäiväisesti eli koulu on todella intensiivinen ja tehokas. Suomen kielen lisäksi koulu opettaa maahanmuuttajille suomalaista kulttuuria ja tutustuttaa yhteiskuntaan. Koulu myös auttaa työpaikan etsinnässä työharjoittelun kautta!

Tällainen intensiivinen maahanmuuttajanuorille suunnattu koulu järjestetään ensimmäistä kertaa pk-seudulla ja olemme todella onnekkaita, että saimme paikan! Koulu kestää vuoden ja sen jälkeen on mahdollista erikoistua jonkun tietyn alan sanastoon ja opintoihin. Voimme jo muodostaa pieniä keskusteluja suomen kielellä keskenämme :) 

Marathon

Puolimarathon juostu! Lisää hauskoja länsimaalaisia tapoja opetellessa mieheni juoksi puolimarathonin isäni kanssa Itä-Suomessa. Mahtavat omat ennätykset tuli molemmille: isäni saapui maaliin ajalla 1h 39 min ja mieheni ajalla 1h 44 min. Olimme kannustamassa katsomassa ja hurrasimme pitkin matkaa - autolla tietenkin juoksijoita seuraten ;)

Juoksun ja palkintojen jaon jälkeen lähdimme mökille viettämään vuoden ensimmäisiä rapujuhlia hyvässä seurassa! Mieheni on ravustanut pitkin syksyä rapuja ja nyt pääsimme vihdoin syömään niitä :) Olihan siinä ensin opettelemista miten ravun saksi avataan ja liha saadaan imettyä ulos :D Onneksi saimme aina laulaa ravunpyrstöille välissä "rapurapurapu rallaa"!  :)

Kesähäitä

Nyt olemme saaneet sekä omat Suomi-häämme sekä ystäviemme häät vietettyä Suomen suvessa! Mieheni sai heti kättelyssä aikalailla kattavan käsityksen Suomen häistä, saimme juhlistaa kolmet eri häät ympäri Suomea ja neljännet olivat omat hääjuhlamme kesämökillä. 

Kaikki kokemamme häät olivat kertakaikkiaan upeita ja ikimuistoisia! Suuri kiitos vielä kaikille ihanille ystävillemme kenen häitä saimme olla juhlistamassa! Juhlimme neljät hyvin erilaiset häät Suomessa, mikä teki hääntäyteisestä kesästämme hyvin värikkään ja mielenkiintoisen! 

(C) Leni

Omat suomalais-jordanialaiset hääjuhlamme vietimme pienellä porukalla kesämökillämme elokuun lopussa ja sää suosi meitä mitä parhaimmalla tavalla! Oli kauniita puheita, ikimuistoisia lauluesityksiä, beduiinitanssia sekä häävalssia, hyvää ruokaa ja juomaa, paljon naurua, menoa ja meininkiä! Lähipiirimme oli suureksi avuksi meille juhlien järjestelyissä - korvaamatonta! 

(C) Leni

(C) Leni

  

(C) Leni

Nyt on juhlat juhlittu ja arki alkaa. On ihanaa odottaa talven tuloa ja katsella syysruskan kauniita värejä luonnossa. Olen onnellinen :)

Beduiinivieraita

Mieheni sai tiistaina puhelinsoiton beduiiniystävältään, että hän on nyt Helsinki-Vantaan lentokentällä, että voiko tulla kylään ja missä asumme. Melko beduiinimainen tapa ilmoittaa vierailusta ettenkö sanoisi! ;) Minä aloin hädissäni siivoamaan asuntoa ja säntäsin kauppaan ostamaan jotakin tarjottavaa - hyvin suomalaista siis! ;) 

Tämä mieheni ystävä asuu Ruotsissa ja tuli lomalle Suomeen ja oli saanut jostakin mieheni puhelinnumeron. Hän päätti ilmoittaa tulostaan vasta lentokentältä, onneksi olimme Helsingissä sentään! Beduiinivieras tuli naisystävänsä kanssa meille istumaan iltaa. Nautimme illallista ja viiniä ja katselimme hääkuviamme Petrasta. Miehillä oli paljon juteltavaa uusista kotimaistaan ja kulttuureistaan!

Näin suomalaisena tällainen vierailutapa lähinnä huvittaa tai ihmetyttää. Suomalaiseen tapaan kuuluu, että tapaamisaika sovitaan useita päiviä - jopa useita viikkoja aikaisemmin ja molemmille sopiva aika ei aina löydykään niin vaivatta! Tällainen lentokentältä tuleva ilmoitus on aika hämmentävä, mutta kuvastaa täydellisesti beduiinikulttuuria ja heidän suunnittelematonta elämäntyyliään! Ihan piristävä ja odottamaton yllätys keskellä viikkoa :)